Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Perustulon määrä ei vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.
Nykyinen sosiaaliturva ei toimi enää vuoden 2019 Suomessa. Ihmisten työ on muuttunut ja muuttuu valtavasti tulevien vuosikymmenten aikana. Harvat ovat enää töissä koko uransa yhdessä työpaikassa. Työsuhteista on tullut lyhyempiä ja osa-aikatyöt ovat yleistyneet. Robotisaatio ja tekoäly uhkaavat viedä jopa puolet nykyisistä työpaikoista. Itse en pidä tätä kuitenkaan uhkana vaan mahdollisuutena. 1800-luvulla teollistumisen alkuaikoina työpäivät olivat 16 tuntisia ja työviikot kuusi päiväisiä. Suomessa säädettiin vuonna 1917 laki 40 tuntisesta työviikosta ja olemme jämähtäneet tähän yli sadan vuoden takaiseen tilanteeseen. Itseasiassa monilla aloilla voidaan nykyään vain haaveilla näistä 40 tuntisista työviikoista. Toimistolta tullaan kotiin alkuillasta ja töitä jatketaan vielä kotona, kun lapset on saatu nukkumaan. Sata vuotta sitten ennustettiin, että työpäivä olisi nyt enää kaksi tuntinen, kun koneet hoitavat valtaosan töistämme. Tämä ennustus ei valitettavasti toteutunut. Ehkä tämä saadaan toteutettua seuraavan sadan vuoden aikana.
Monet ihmiset kärsivät työuupumuksesta valtavan työtaakan alla ja samaan aikaan Suomessa on 168 000 työtöntä, robotisaatio etenee ja lisäksi maahanmuutto lisää työpaikkojen tarvitsijoita. Perustulo voisi ratkaista tämän. Ihmiset tekevät nyt jo paljon työtä, jota emme osaa vielä mieltää työksi. Joku voisi huolehtia ikääntyvistä isovanhemmistaan. Joku voisi taas perustaa yhdistyksen, joka järjestää iltapäivätoimintaa alakoululaisille. Esimerkiksi vanhemmat voisivat ratkaista työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen nykyistä joustavammin. Työtä kyllä riittää, vaikka muodollista palkkatyötä ei kaikille riitäkään.
Monet pelkäävät, että ihmiset alkavat vain ”lorvimaan” jos saavat vastikkeetonta rahaa valtiolta. Kanadassa tehdyn 1974-79 tehdyn kokeilun perusteella näin ei kuitenkaan ole. Ihmiset tekivät itseasiassa enemmän töitä. Ainut ammattiryhmä, joiden työnteko väheni merkittävästi, olivat taitelijat, jotka taas pystyivät keskittymään taiteen tekemiseen ja luomaan näin arvoa yhteiskunnalle. Perustulo helpottaisi osa-aika työn vastaanottamista, kun ei tarvitsisi pelätä kannustinloukkuja tai tukipäätösten odottelua. ”Perustuloa” on sitä paitsi jaettu jo vuosikausia eri luukuilta työtä tai muuta vastiketta juuri vaatimatta. Enkä usko, että nykyinen ihmisiä nöyryyttävä aktiivimalli luo meille parempaa yhteiskuntaa.
Perustulon tarkkaa hintalappua on mahdoton laskea, koska verotuksen muutokset ja muiden tulonsiirtojen vähentäminen vaikuttavat hintaan, mutta eri lähteitä lukemalla pääsin karkeasti seuraavaan vastaukseen: 600 € kuukausittainen perustulo maksaisi Suomelle n. 10 miljardia vuodessa. Nykyiset valtionavut kotitalouksille, Kelalle ja Sotu-rahastoille on 19,8 miljardia vuodessa. Lisäksi Roosevelt instituutin tekemän tutkimuksen mukaan 1000 dollarin perustulo lisäisi talouskasvua 2,62% vuodessa, joten perustulo pystyttäisiin varmasti maksamaan hieman kiristyvällä progressiivisella verotuksella, säästöillä muista tulonsiirroista ja vähentämällä valtion byrokratiaa. Kanadalaistutkimuksen mukaan perustulo vähensi sairaalakäyntejä 8,5% ja Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan perustulo vähensi rikollisuutta, joten säästöjä voisi tulla myös muualta.
Galluppien mukaan 53% suomalaisista kannattavat perustuloa. 70% työttömistä kannattaa perustuloa ja yli 55.000€ tienaavien keskuudessa on enemmän kannattajia, kuin vastustajia. Mitä mieltä sinä olet perustulosta?
Lähteet:
Bregman 2018. Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka muuttavat maailman
Harari 2018. 21 oppituntia maailman tilasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6aika
https://www.hs.fi/talous/art-2000002702181.html
https://yle.fi/uutiset/3-6872845
http://fortune.com/2017/09/03/universal-basic-income-economy-study/
https://yle.fi/uutiset/3-6662256
https://vm.fi/valtion-budjetti
https://economics.ca//cgi/jab?journal=cpp&article=v37n3p0283