Noin kuusi kanaa Keniaan

Viime kirjoituksessa pyysin lukijoita ehdottamaan hyväntekeväisyyskohdetta, johon lahjoitan 10€. Säännöt menivät seuraavasti:

Laitan 10€ joka kuukausi lukijan ehdottamaan hyväntekeväisyyskohteeseen ja pyydän ehdottajaa lahjoittamaan saman summa tähän hyväntekeväisyyskohteeseen. Kirjoitan blogiin näistä hyväntekeväisyyskohteista ja selvitän mitä järjestö saa tuolla 20€ aikaan.

Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Kiva, joka on San Franciscolainen yleishyödyllinen mikrolainoja myöntävä organisaatio.  Kiva ei kerää ollenkaan korkoja välittämistään lainoista, vaan toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla. 1,6 miljoonaa ihmistä on lainannut 1,04 miljardia dollaria 2,6 miljoonalle ihmiselle 86 maassa! Kyse on siis isosta toiminnasta.  Minimi lainasumma Kivan mikrolainoihin on 25 dollaria. Tuo 10€ ylittyy siis, mutta 97,1% todennäköisyydellä saan rahani takaisin ja voin nostaa sen pois tai lainata sen uudelleen.

Miten lainaat rahaa kiva.orgissa?

Menet osoitteeseen https://www.kiva.org/register. Hanki tunnukset tai kirjaudu Facebook tunnuksilla. Siirrä Kiva-tilille rahaa. Valitse minne haluat lainata. Tarvitset luottokortin tai PayPal-tilin siirtääksesi rahaa Kiva tilille.

Menevätkö rakkaat rahani hyvään tarkoitukseen?

Kyseessä ei siis ole lahjoitus, vaan laina. Laina pitää aina maksaa takaisin. Kiva ei siis suoraan lainaa rahaa luotonottajalle vaan sen tekee paikalliset mikroluotottajat, kuten pankit. Keskimääräinen vuosikorko lainalle onkin 0% sijasta 35.21%. Tuo saattaa kuulostaa näin suomalaisesta todelliselta riistolta, mutta korkotasot pienissä lainoissa ovat hyvin korkeat. Mikrolainan perustamiskulut ovat samaa luokkaa isomman lainan kanssa, jolloin tuo todellinen vuosikorko nousee hyvin korkeaksi. 70% ei ole mikään tavaton mikrolainan korko. Kivan tuoma ilmainen raha tuo korkoa alas, mutta se jää silti harmittavan korkeaksi. Lainoista olisikin hyvä saada välikäsi pois, jotta laina oikeasti olisi 0-korkoista lainaa. Tähän ongelmaan on koittanut vastata toinen vastaava palvelu Zidisha. Zidisha on ensimmäinen vertaislainapalvelu, joka ei käytä mikroluotottajia välikäsinä vaan raha ohjataan suoraan luotonottajalle. Zidishassa kummankin osapuolen, luotonantajan ja luotonottajan pitää päästä internettiin. Tämä onkin toistaiseksi Zidishan suurin ongelma. Kehitysmaissa 12,5 prosentilla naisista ja 18 prosentilla miehistä oli viime vuonna pääsy internetiin. Naisilla luku oli siis lähes kolmanneksen pienempi kuin miehillä. Kehitysmaissa asuvista naisista vain 12,5% pystyisi hakemaan lainaa Zidishasta. Zidishan keskimääräinen todellinen vuosikorko on vain 5%. Tulevaisuudessa, kun pääsy internetiin paranee, tulee Zidisha, tai vastaava organisaatio paljon Kivaa järkevämmäksi. Nyt kuitenkin näen Kivan vielä järkevämpänä ”lahjoitus”kohteena.

Rahan siirtämisen tulevaisuus

Kiva.orgin tutkiminen herätti myös kysymyksiä rahan siirtämisestä. Tuntuu älyttömältä, että minä annan täällä päässä euron, mutta vastaanottajalle se maksaa 1,35 euroa, vaikka kukaan ei varsinaisesti tee hommalla rahaa. Digitalisaatio tulee muuttamaan paljon myös rahan siirtämistä. Tulevaisuudessa tuon Zidishan 5% koron, joka koostuu lähinnä rahan siirrosta, voisi saada nollaan siirtämällä rahat esim. kryptovaluutan avulla. Kyrptovaluuttojen ongelma vielä toistaiseksi on kurssien epävakaus. Tulevaisuudessa uskon jonkin kryptovaluutan arvon tasaantuvan esim. Bitcoinin.

Tällä hetkellä pelkkä rahan siirtäminen maksaa paljon. Ihmiset lähettävät vuodessa 600 miljardia dollaria länsimaista rahaa kotiin perheilleen. Tämä on valtava bisnes. Rahaa siirtyy siis enemmän, kuin esimerkiksi kehitysapuna ja se maksaa rahan siirtäjälle paljon. Avataan tilanne esimerkin avulla; Suomessa asuva thaimaalainen lähettää Western Unionin kautta kuukaudessa 300€ Thaimaaseen. Lähettäjä maksaa tästä kuluineen 326€ ja Thaimaaseen saapuu 282€. 13,5% rahasta siis katoaa matkalla. En löytänyt keskimääräistä hintaa rahan siirrolle länsimaista kehittyviin- / kehitysmaihin, joten pidetään tuota 13,5% keskiarvona. Tämä tarkoittaisi, että 81 miljardia dollaria tuosta 600 miljardista jää välikädelle. Vertailun vuoksi kansainvälisesti kehitysapua annetaan vuosittain noin 100 miljardia dollaria. Miettikää mitä tuo ylimääräinen 81 miljardia dollaria voisi näissä maissa tehdä.

Kaikesta tästä paasaamisesta huolimatta päätin lainata 25 dollaria tähän kohteeseen. Valitsin tämän lainan, koska maaseudun naisten työllistyminen ja koulutus ovat mielestäni avain onneen. Lisäksi olen itse vieraillut seudulla. Tiedän kanojen maksavan n. 400 Kenian shillinkiä (3,35€) ja munien n. 10 Kenian shillinkiä (8,5 senttiä).  Kana maksaa itsensä takaisin n. 50 päivässä, joten sijoitus on hyvin yksinkertainen, mutta silti toimiva. Naisten työllistyminen ei tue vain naisten hyvinvointia, vaan talouskasvua ja kehitystä laajemmalla tasolla. Perustin Kiva.orgiin myös Pihimies-joukkueen, joten jos innostuit Kivasta, käy liittymässä joukkueeseen.

Linkki Pihimies joukkueeseen: https://www.kiva.org/team/pihimies

 

*En saa mainitsemiltani yrityksiltä / organisaatioilta mitään korvausta

Lähteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Zidisha

http://www.cgap.org/publications/variations-microcredit-interest-rates

https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva_(organization)

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005352362.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu

2 vastausta artikkeliin “Noin kuusi kanaa Keniaan”

Kommentit on suljettu.